Palvelut

Toiminnallinen kuntosali

Nykyinen lihaskuntoharjoittelu palvelee huonosti arki- ja työelämää.

Tämän hetkinen lihaskuntoharjoittelu-genre on kehittynyt viime vuosikymmenten saatossa ennen kaikkea maksimivoiman ja lihasmassan näkökulmista. Viime aikojen keskustelu Fitneksen ja Bodauksen ympärillä onkin ollut vilkasta nostaen lajien profiilia. Lajeissa ei olekaan mitään vikaa, ongelmana on se että isoksi ajatukseksi on noussut että sen tyyppinen harjoittelu olisi kaikille oleellista lihaskuntoharjoittelua. Kehittyessään kohti kehon muokkausta, harjoittelu on erikoistunut enemmän ja enemmän yksittäisten lihasryhmien harjoittamiseen, usein vieläpä mahdollisimman eristetysti – kehomme ei kuitenkaan toimi näin salin ulkopuolella, vaan se toimii kokonaisuutena.

Ym. lajeja varten tuon tyyppinen lajiharjoittelu on viisasta, mutta ei elävää elämää varten.

Kun pohditaan mitä suurin osa ihmisistä tarvitsee arkielämäänsä, nousee monipuolisuus, hallittu ja samalla mahdollisimman rento kehonkäyttö isoina osa-alueina esiin. Viime vuosiin asti harjoittelu saleilla ei ole kuitenkaan riittävästi tätä kehittänyt. Edelleenkin suurin osa harjoittelijoista istuu / seisoo tuetuissa laitteissa tehden jollekin lihasryhmälle eristettyä liikettä, joka ei vaadi minkäänlaista kehon hallintaa. Kysymys kuuluukin: ”kuinka moni arjessaan istuu tuolissa tehden maksimaalisen kovia työntöjä käsillään samanaikaisesti tai makaa selällään lattialla vääntäytyen sieltä istumaan, niin että se näyttää lähinnä sairauskohtaukselta??”

Aika harva kehoaan näin käyttää, sillä elävässä elämässä tarvitsemme koko kehon käyttöä. Kykenemällä käyttämään koko kehoa voiman ja liikkeen aikaansaamiseksi on riski vammautua pienempi ja voimantuotto suurempi sekä liike hallitumpi. Siksi harjoittelunkin pitäisi vastata paremmin koko kehon käytön tarpeeseen. Nykyinen CrossFit-buumi on ollut yksi vastaus huutoon. Siellä tehdään hyvinkin koko kehon harjoittelua kohtuullisen monipuolisesti. Kilpailuhenkisyys vain asettaa suurimmalle osalle tavallisia harjoittelijoita erittäin suuren vammautumisriskin. Kun aikaa vastaan tehdään isoja vaativia liikkeitä, pysyy aika harvalla tekniikka niin hyvänä ilman että esimerkiksi maailman luokan fysiikkavalmentajat antaisivat jatkaa.

Tekniikka, tekniikka ja tekniikka!! Jos jostain ei saa tinkiä, on se tekniikka. Mitä kovempaa mennään sitä, isommassa roolissa on tekniikka, mistä kirjoitin edellisessä artikkelissa. Kaiken fysiikkavalmennuksen ensimmäinen sääntö, kuten harjoittelunkin – vältä vammautumista, sillä se jos mikä murentaa fyysisen kunnonkin!

Laitteiden käytössä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, usein harjoittelun alkuvaiheessa ne ovat välttämättömiä, jotta perustekniikat opitaan kunnolla. Laitteet helpottavat usein esim. työntö- ja vetotekniikoiden opettelua, kun samalla ei tarvitse miettiä kuinka hallita muuta vartaloa. Täten pystytään kehittämään hartiarenkaan liikkeenhallintaa, keskittyen vain ja ainoastaan siihen. Kun perustekniikka on hallussa, on aika astua pois laitteesta. Ainakin liikerepertuaariin on lisättävä liikeitä jotka tehdään vapailla painoilla. Tällöin liikerata on itse hallittava kun kone ei ohjaa sitä enää ja kun liike vielä tehdään ilman tukea, on liikkeen aikana hallittava myös oma keho. Samalla opitaan käyttämään koko kehoa esim. sen työnnön tai vedon apuna. Silloin harjoittelu kehittää suorituskykyä, terveyttä ja hyvinvointia myös arkea, työtä ja muita lajeja varten, mikä lieneekin suurimmalle osalle se oleellisin vaikutus.

Vaikka vapailla painoilla tehtävät perusliikkeet ovatkin kaikille oleellisia, emme kuitenkaan pääsääntöisesti liiku arjessamme NOSTAEN kuormia ja taakkoja, etenkään silloin kun ne eivät ole maksimaalisia. Suurin osa arkiliikkeestämme on heilauttelua. Mietipäs. Jos haluat nostaa laukun auton takakonttiin, kuinka sen teet? Kuinka se on kevyin tehdä? Ei nostamalla kuten maastavedossa tai kyykyssä, vaan heilauttamalla. Heilautuksessa vastaliikettä hyväksi käyttäen siirrämme laukun auton takakonttiin. Heilautusliikkeissä käytämme lihaksiamme itseasiassa täysin päinvastoin kuin perinteisessä nostamisessa. Lisäksi heilautuksissa voima liikkeeseen tulee suurelta osin jänteistämme ja muista sidekudosrakenteista.

Heilutusliikkeillä kehitämme siis jänteiden ja muiden sidekudosrakenteiden voimaa ja kestävyyttä. Miksikö se on tärkeää? Koska suurin osa vammoista ja TULE-ongelmista tulee juuri sidekudokseen. Siksi osa harjoittelustamme, itseasiassa suurin osa lihaskuntoharjoittelusta pitäisi tapahtua heiluriliikkeillä. Heiluriliikkeissä on kuitenkin oltava varovainen, ettei riko rakenteita kehittämisen sijaan. Siksi valmentaja, joka ymmärtää kehon toiminnan onkin oikea ratkaisevan tärkeä opettamaan niitä.

Jos kerran suurin osa arkiliikkeestämme on heiluriliikettä, miksi lihaskuntoharjoittelumme on keskittynyt nostamiseen. Vastaus löytynee artikkelin alusta. Onneksi tilanne on muuttumassa ja harjoittelu on monipuolistumassa, mikä tekee harjoittelusta myös paljon paljon mielekkäämpää.